Johtojatkis osa 4: Esimiehen johtaminen

Myös johtajat tarvitsevat ohjausta ja johtajia. Kukapa muu siihen tehtävään olisi parempi kuin johtajan alainen!

Oman esimiehen johtaminen on jäänyt yllättävän vähälle huomiolle johtajuuskirjallisuudessa. Se on harmittavaa sinänsä, sillä tämän kaltaista johtamista tapahtuu todennäköisesti kaikkein eniten. Ainakin siihen olisi potentiaaliset mahdollisuudet, jos alaiset ymmärtäisivät omat mahdollisuutensa toimia esimiehensä johtajana.

Esimiehen johtaminen perustuu muutamaan perussääntöön ja ominaisuuteen:

1. Sitkeys. On turha kuvitella, että esimiehet nielisivät syötin ensimmäisellä yrittämällä. Epäonnistuminen on itse asiassa onni, sillä silloin tietää, että asiaa täytyy lähestyä toisesta näkökulmasta. Pään hakkaaminen seinään ei auta.
2. Sekä-että –ajattelu. Asiat eivät ole mustavalkoisia, joten esimiehellekään ei kannata olla mustavalkoinen. Pomon esittämä ajatus ei välttämättä sovi suoraan omaan pirtaan, mutta sen voi muuttaa sopivaksi sekä-että –ehdotusten kautta.
3. Vastavuoroisuuden periaate. Ei ole ilmaisia lounaita. Myös esimies haluaa korvata alaiselleen positiivisen kohtelun. Kehuminen, auttaminen, tiedon jakaminen ja arvostaminen avaa uusia portteja.
4. Johdonmukaisuus. Kukaan ei halua tuntea oloansa takinkääntäjäksi tai tuuliviiriksi. Esimiestä voi olla hyvä välillä muistuttaa asiasta, sillä johdonmukainen ihminen on järkevä ihminen.
5. Yhdenmukaisuus. Ihmisillä on tapana matkia toisia. Tämän näkee esimerkiksi hississä, kuinka kaikki kääntyy aina seisomaan samaan suuntaan. Esimiehilläkin on sosiaalisia paineita, minkä vuoksi voi tulla tilanteita, joissa kannattaa kertoa toisten vähintään yhtä arvovaltaisten henkilöiden tekemisistä samoissa tilanteissa.
6. Auktoriteetti. Myös alaisilla on auktoriteettia. Se voi olla hankittu asiantuntemuksen, kokemuksen, sosiaalisen verkoston, sukulaisuussuhteiden tai esimerkiksi persoonallisuuden avulla.
7. Verkottuminen. Myös esimiehillä on pomonsa ja arvostuksen kohteensa. Verkottumalla oikein sidosryhmien kanssa ja oman organisaation sisällä alainen voi vaikuttaa oman esimiehensä toimintaan.
8. Tilannetaju. On tilanteita, joissa tietty vaikuttamistapa toimii ja toinen ei. Puhutaan kontingenssivaikuttamisesta. Myyntitykkien kriittisiin ominaisuuksiin kuuluu ostoikkunan tunnistaminen ja hyödyntäminen. Samalla tavoin alaisen tarvitsee tunnistaa esimiehensä vaikuttamisikkuna, jona aikana esimies on kypsä ja kykenevä ottamaan johdattelua vastaan.
9. Substanssiosaaminen. Esimiehen tärkein tehtävä on tehdä tulosta johtamalla. Tällöin esimiehen substanssiosaamista ei tule yliarvioida. Jokaisen asiantuntijan tulisi olla esimiestään parempi omalla alueellaan. Tätä tietoa on syytä käyttää hyödyksi omaan alaan kohdistuvissa tilanteissa.

Esimiehillä on vain nimellinen valta yrityksissä. Vaikuttamismahdollisuudet ovat kaikilla organisaatiorakenteeseen katsomatta. Kyse on enemmänkin siitä, haluammeko ja uskallammeko me ohjata omaa esimiestämme.

Explore posts in the same categories: johtaminen

Avainsanat: alainen, alaisjohtaminen, alaistaidot, johtaminen, johtamisteoria, johtojatkis, vaikuttaminen

You can comment below, or link to this permanent URL from your own site.