Johtojatkis osa 6: Johtajuuskäsitteen tulevaisuus
Syyskuu ja johtojatkis alkaa tulla päätökseen. Vaihtoehtoisten johtajuusnäkökulmien päätösosassa pohditaan, kuinka johtajuuskäsitteen tulevaisuudessa käy.
Kysyin aikaisemmassa kirjoituksessa, olisiko jo aika määritellä johtajuuskäsite uudelleen ja jakaa se pienempiin osiin. Tämän jälkeen löysin VIA Groupin Tero J. Kauppisen blogin, jossa hän arvelee englantia puhuvan maailman tulevan suomalaiseen suuntaan. Management ja leadership sekä muut johtajuussanat siis yhdistyisivät yhdeksi käsitteeksi.
Tämä on väärin. Monimutkaisia käsitteitä ei pystytä yksinkertaistamaan olemassa olevien sanojen ja määritelmien laajentamisella!
Keith Grint testasi vuonna 2003, kuinka monta teosta Amazon.co.uk:sta löytyy hakusanalla ”leadership”. Tuolloin hakutuloksia oli noin 14 000. Samalla hän ennusti, että hakutulosten eli myytävien johtamiskirjojen määrä kasvaa 18 % vuodessa.
Todellisuudessa kasvu on ollut vielä voimakkaampaa. Nyt syyskuun lopussa 2009 ”leadership”-hakusana tuottaa reilu 48 000 tulosta. Tällöin keskimääräinen vuosittainen kasvu on ollut noin 23 %!
Jos johtamiskirjallisuuden kasvu jatkuu samana, Amazonissa on vuonna 2033 myynnissä enemmän erilaisia johtamiskirjoja kuin maailmassa on ihmisiä!
Mitä asialle voidaan tehdä? Yrittäessämme entistä intensiivisemmin määritellä johtajuutta, itse asiassa kokonaiskuva muuttuu vain monimutkaisemmaksi.
Jokin seuraavista vaihtoehdoista voisi olla mielekäs:
- Lopetetaan johtamisen tutkiminen ja siitä kirjoittaminen tähän. Se on vain pahentanut tilannetta.
- Jatketaan pään hakkaamista seinään siinä toivossa, että joskus löytyisi Se Oikea Ja Yhtenäinen –johtamisteoria. Tällöin ei tarvitsisi lukea kaikkia Amazonin johtamiskirjoja.
- Yritetään löytää syitä siihen, miksi johtamisen määrittely on niin pirun vaikeaa. Samassa pyrittäisiin löytämään relaatiosuhteita johtajuuden teorioille ja käytännöille.
Avainsanat: johtajuus, johtajuuskäsite, johtaminen
You can comment below, or link to this permanent URL from your own site.
syyskuu 28, 2009 klo 13:28
Olen kanssasi samaa mieltä, monimutkaisia käsitteitä ei voi eikä pidä pyrkiä yksinkertaistamaan määritelmien sisällön laajentamisella. Tämä monimutkaistaa asiaa entisestään.
Johtamiseen liittyen voi ajatella erilaisia sumeita janoja kuten:
Aika: kiireellisyys – rajattomuus
Paikka/tila: sopimaton – sopiva
Tilanne: akuutti – krooninen
Johtajan pitäisi nähdä ja oivaltaa dynamiikka miten vaihtelut janoilla syntyvät ja vaikuttavat ja soveltaa strategiaa sen mukaan. Hänen myös pitää omalla esimerkillään ja vaikuttavuudellaan pystyä pitämään ihmiset valppaina, mukana kehityksessä ja positiivisessa tuloskunnossa.
“Päällikön” eli managerin pitäisi pystyä jatkuvasti liikkumaan näillä janoilla ja/tai seurata sinne minne tilanne näyttää olevan kallistumassa ja kyetä toimimaan ratkaisukeskeisesti, positiivisesti ja tuloksellisesti sekä tietysti saada aikaan sellaista toimintaan. Päällikkö on ajan hermolla, tilanteessa mukana ja hands on business.
Tämmöisiä ajatuksia hyvä kirjoituksesi tällä kertaa herätti.
Kiitos!
syyskuu 28, 2009 klo 17:19
Johtamiskirjallisuuden tulvaan lienee myös osasyynä johtamisen käyttäminen kattokäsitteenä jos jonkinmoiselle suunnannäyttämiselle. Esimerkiksi ryhmän toiminnan koordinointi, despoottinen käskyttäminen ja niin sanottu itsensäjohtaminen ovat pohjimmiltaan hyvin erilaisia aktiviteetteja. Ensimmäisessä on kyse enemmän tai vähemmän vastavuoroisesta toiminnanohjaamisesta, toisessa yksisilmäisestä painostamisesta ja kolmannessa puolestaan omien tavoitteiden kirkastamisesta ja tarmokkaasta tavoittelusta. Näiden niputtaminen yhden käsitteen piiriin lienee ainakin kyseenalaista. Yhteistä näille aktiviteeteille on pyrkimys ohjailla jotakin maailmankolkkaa suuntaan, joka on (toivottavasti) ennalta itselle selvitetty. Mutta tämän määritelmän alle putoaa myös vaikkapa auton kuljettaminen.
Olen täysin samaa mieltä siitä, että monimutkaisia ilmiöitä ei selitetä paremmin niputtamalla niitä epämääräisten kattokäsitteiden alle. Olennaisempaa olisikin eriöidä ja nimetä erilaisia ilmiöitä omiksi ryhmiksiin, jotta niitä voitaisiin tarkastella yksityiskohtaisemmin.
Leadership/management -erottelu on hyvä alku tarkemmille rajanvedoille. Pidän erityisesti Peter Druckerin letkautuksesta: “Management is doing things right; leadership is doing the right things.” Tässäkin on kyse aivan erilaisista asioista, vaikka kumpikin on toki eräänlaista johtamista; manageri ohjailee mikrotason ilmiöitä, johtaja operoi makrotasolla.
Kiitos mielenkiintoisista kirjoituksista!
syyskuu 29, 2009 klo 08:42
Joku sanoi että kaikki muu kuin johtamiseen liittyvä toiminta on automatisoitavissa ja tullaan myös automatisoimaan. Näin ollen johtaminen on tulevaisuuden ainut ammattivalinta. Ottamatta sen suuremmin kantaa tähän näkemykseen, uskoisin että se antaa vihiä, miksi aiheen käsittely on (ainakin Amazonin mukaan) jatkuvasti kehittyvä alue.
Se, mikä on ihmisen ydin, ei ole ohjelmoitavissa. Johtaminen liittyy ihmiseen, joten johtamista ei voi tutkia tutkimatta ihmistä. Ja mikä on ihminen? Ehkä osa johtajuuskäsitteen määrittelyn vaikeudesta liittyy tähän perimmäiseen kysymykseen?
syyskuu 29, 2009 klo 09:39
Oletan, että sinusta viimeinen, kolmas vaihtoehto on mielekkäin?
Ironista on se, että aiheen pohtiminen johtaa “johtajuuskirjallisuuden” lisääntymiseen entisestään. Mutta jos meinaat jatkaa joskus aiheen pohtimista julkisesti, saat ainakin minusta lukijan.
syyskuu 29, 2009 klo 10:28
Sumeista janoista unohtui tehtävä! Eli:
Tehtävä: Yksinkertainen/helppo – monimutkainen/vaikea
Aika: kiireellisyys – rajattomuus
Paikka/tila: sopimaton – sopiva
Tilanne: akuutti – krooninen
Jussin kanssa samaa mieltä – lisäisin vain johtamiseen sanan vaikuttaminen. Vaikuttaminen eri muodoissa on kasvava “ammatti”.
syyskuu 29, 2009 klo 11:28
Kirjoituksista on varmasti paistanutkin läpi, että liputan itse tuon kolmannen vaihtoehdon suhteen. Minullakaan ei ole olemassa patenttiratkaisua asiaan, olen vasta alkumatkassa, jonka tavoitteena on löytää tiettyjä relaatiomalleja johtamistematiikkaan.
Vaikka syksyn johtojatkis päättyikin, bloggaaminen varmasti jatkuu. Olen tuntenut hieman huonoa omatuntoa blogini kahden muun aihealueen taustalle jäämisestä. Seuraavissa kirjoituksissa pyrin paikkaamaan tilanteen, sillä mielessä on paljon kerrottavaa strategian ihmeellisyyksistä ja palkitsemisen kiehtovuudesta.
Eikä johtamisteoriatkaan tähän lopu. Olen tovin aikaa kehitellyt uutta johtamiskäytäntöä, jonka olen ristinyt Reklamaatiojohtamiseksi. Sormet jo syyhyää päästä lanseeramaan se ja kertomaan siitä lisää!
marraskuu 5, 2009 klo 08:01
[...] via Johtojatkis osa 6: Johtajuuskäsitteen tulevaisuus « kjuuti. [...]