Missio ja arvot – väärinymmärretyt teräaseet
On hyvin mahdollista, että missio ja arvot ovat arveluttavasti:
- Suosituimpia liiketoimintaan liittyviä termejä maailmassa.
- Väärinymmärretyimpiä liiketoimintaan liittyviä termejä maailmassa.
- Väärinkäytetyimpiä liiketoimintaan liittyviä termejä maailmassa.
Mistä tässä on oikeasti kyse? Jokaisella yrityksellähän on missio ja arvot!
Ongelma on juuri siinä, että jokaisella yrityksellä on missio ja arvot. Yritykset ovat havainneet tarvitsevansa mission ja arvot, koska kaikilla muillakin ne ovat. Tyypillinen instituutioteoreettinen tilanne: yritys on tehnyt benchmarkkausta ja havainnut kilpailijalla olevan nettisivuillaan mainintoja missiosta ja arvoista. Tällöin sellaiset on pakko saada. Ymmärtämättä yhtään, mikä niiden taustalla on ja mihin kaikkeen niitä oikeasti voisi käyttää.
Wikipedia määrittelee mission seuraavasti:
“Missio on yrityksen toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Mission ajatellaan vastaavan kysymykseen siitä, mitä organisaatiossa halutaan pysyvästi tehdä ja mihin yritys haluaa pidemmällä aikavälillä päästä. Missio liittyy vahvasti yrityksen perustarkoitukseen ja sen ydintoimintaan. Samoin se kertoo yrityksen roolista ja tehtävästä yhteiskunnassa.”
Parhaiten olen ymmärtänyt seuraavan määritelmän: missio vastaa kysymykseen ”kuinka me aiomme voittaa valitussa bisneksessä?”
Mission ei missään nimessä tulisi kertoa, missä yritys on hyvä tai miten yritys näkee oman bisneksensä. Vastaavasti parhaimmillaan missio itsessään kertoo jo, millaisia ihmisiä yrityksessä työskentelee, millaisia alihankkijoita yritys haluaa käyttää ja mitkä tekijät vaikuttavat yrityksen päätöksiin.
Missio on itse asiassa uskomattoman vahva työkalu. Parilla lauseella voidaan kertoa ja opastaa kaikki oleellinen. Yrityselämässä harvoilta asioilta voisi enempää toivoa!
Jos missiota kohdellaan väärin, sitäkin vähäosaisemmiksi ovat jääneet yritysten arvot. Arvoista ei Wikipedia ymmärrettävästi osaa yhtä lyhyesti sanoa juuri mitään. Selitysyrityksessä puhutaan arvojen tarkoittavan käsitystä tavoiteltavasta ja haluttavasta fyysisestä tai abstraktista objektista tai asiantilasta.
Jari Parantainen kirjoitti juuri äskettäin blogiinsa epävireisestä arvohumpasta. OP-keskus ei ole ainoa, jonka normatiiviset arvot poikkeavat toteutetuista arvoista. Yleisintähän yritysten ilmoittamissa arvoissa on se, että ne ovat kaikilla samoja. Puhutaan asiakaslähtöisyydestä, yhteishengestä, omistaja-arvon kasvattamisesta, asiakastyytyväisyydestä, innovaatiosta ja sitouttamisesta.
Noilla termeillä ei pitäisi olla mitään tekemistä yrityksen arvojen kanssa. Jos yritys aikoo pärjätä ja menestyä, nuo termit tulisivat olla itsestään selvyyksiä ja perusedellytyksiä!
Ihmettelen, miksi netissä surffaillessa ei ole tullut vielä vastaan arvogeneraattoria. Tähän generaattoriin kirjoitettaisiin yrityksen nimi ja ladattaisiin yrityksen logo, minkä jälkeen generaattori tuottaa yksilöidyn ja uniikin julisteen yrityksen arvoista. Tämä arvoplakaatti voitaisiin kehystää lisähinnasta, jotta yritys voi ripustaa sen vaivattomasti neuvotteluhuoneensa seinälle.
Nyt kun arvot ovat lytätty ja lähes jokaisen yrityksen arvotekijät manattu, voidaan arvoista löytää jotain hyvääkin. Oikein käytettynä arvot ovat kuin kiveen kirjoitetut käskyt. Kun arvot ovat mission toteuttamiseksi luodut käyttäytymissäännöt, niissä voi piillä arvaamaton voimavara.
Käyttäytymissääntö on loistava synonyymi arvoille, sillä siinä yhdistyy kaksi tärkeää tekijää:
- Käyttäytymisellä tarkoitetaan jokaisen yrityksen henkilön tekemistä ja toimintaa.
- Säännöllä tarkoitetaan nimenomaisesti käskyä. Säännöt eivät ole tarkoitettu rikottavaksi. Sääntöjen rikkominen tulisi olla irtisanomisen peruste.
Arvojen syntyminen ja muuttaminen on luku sinänsä, josta kirjoitan myöhemmin. Mutta toimiessaan arvot todella elävät. Niitä käytetään rekrytoinnissa, organisaation kehittämisessä, liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä ja esimerkiksi irtisanomisissa. Niiden avulla jokainen tietää, toimiko oikein. Niitä tulkitsemalla löytää aina prioriteetin vaihtoehtojen välillä.
Jotta arvot voivat toimia todellisina toimintaa ohjaavina tekijöinä, niiden tulee olla tarpeeksi kattavat ja yksiselitteiset. Ei ole lainkaan synti ylläpitää 10-sivuista yrityksen arvo-opasta!
Jos yrityksien minuuttimanagerit lopettaisivat toisiltaan kopioimisen ja miettisivät, kuinka organisaation toimintaa voidaan oikeasti kehittää, missiosta ja arvoista voisi löytyä erittäin terävät työkalut voittamiseen.
Explore posts in the same categories: johtaminenAvainsanat: arvot, johtaminen, missio
You can comment below, or link to this permanent URL from your own site.
lokakuu 22, 2009 klo 17:56
Minuuttimanagerien toisiltaan kopioiminen toi mieleen aiheeseen sopivan sarjakuvan:
http://www.wulffmorgenthaler.com/strip.aspx?id=5eba3b73-816d-4a80-8142-1b9299e4a238
lokakuu 22, 2009 klo 18:07
Mielenkiintoinen kirjoitus! Missio, arvot ja samaten trendikäs visio tuntuvat tosiaan olevan nykyaikana jotain, mitkä jokaisella pitää olla, mutta joita juuri kukaan ei käytä ja/tai ymmärrä. Eli lätkäistään paperille jotain arvoja tai suuntaviivoja noin niin kuin markkinamielessä ilman, että niitä ikinä vaivauduttaisiin jalkauttamaan oikeaan elämään.
Itse koen, että yritys on yhtä kuin kaksi asiaa: myynti ja missio. Missio on syy yrityksen olemassaololle. Sivumennen sanoen, nähdäkseni ensisijaisen syyn yrityksen olemassaololle ei tulisi olla rahan tekeminen. Sanoi Nalle Wahlroos mitä vaan, niin komppaan tässä kohtaa mieluummin Henry Fordia: yritys jonka ainoa tarkoitus on tehdä rahaa on aika säälittävä yritys. Eli yrityksellä on (lähes) aina jokin yksilöllinen syy olemassaololleen. Myynti puolestaan mahdollistaa yrityksen olemassaolon – ilman myyntiä ei kuuminkaan nettikupla pysy montaa vuotta pystyssä. Muu on sitten sellaista koristetta ja nonparellia siinä ympärillä.
Mitä tulee arvoihin, ne ovat kaiken kaikkiaan aika konstikas juttu. Mitkä tahansa arvot jotka *eivät* ole itsestäänselviä, eli universaaleja hyveitä, ovat sikäli hankalia, että ne riitelevät aina jonkun arvomaailman kanssa – me kaikki kun ajattelemme aika monin tavoin erilaisista asioista. Universaalisti hyväksyttävät arvot puolestaan ovat sellaisia, joita kaikkien pitäisi periaatteessa noudattaa joka tapauksessa. Näin ollen firma voisi siis pohjimmiltaan listata arvoikseen ainoastaan tautologisia latteuksia.
Toisaalta jos arvot nähdään ehdottamallasi tavalla toiminnan ohjaajina, voisivat ne olla eräänlainen tapa pukea missio toiminnalliseen muotoon. Itse en tosin äkkiseltään keksi, miten tämä käytännössä tapahtuu. Jäänkin siis odottamaan mielenkiinnolla jatkokirjoitustasi arvoihin liittyen!
lokakuu 23, 2009 klo 14:38
Kiitos Lauri kommentista!
Homman juju onkin juuri siinä, että tietyt arvot saattavat riidellä toisten arvomaailman kanssa. Tämä on arvojen rikkaus ja suola, jonka ne voivat antaa yrityselämään.
Karrikoituja ja kuvitteellisia esimerkkejä:
- Aika ennen rahaa
- Mielummin nopeasti riittäviä tuloksia, kuin hitaasti kiitettäviä
- Mielummin kana kuin muna
- Innovaatio ennen tulosta
- Ensin itse, sitten vasta toinen
- Yhteinen hyvä ennen asiakasta
- Yksinkertainen on kauniimpaa
- Investoi aina perustutkimukseen
- Sovella vain testattuja menetelmiä
…
Näin ajateltuna arvot ovat niitä nyrkkisääntöjä, jotka muodostavat yrityksen toiminnalle heuristiset toimintaohjeet. Voi olla myös mahdollista, että tällä tasolla arvoilla olisi jotain merkitystäkin. Niitä oikeasti voisi pitää yritystä leimaavina käyttäytymissääntöinä. Jopa ulkopuolinen tunnistaisi ne.
lokakuu 23, 2009 klo 19:10
Olen tässä kanssasi samaa mieltä. Tällä tavalla käsitettynä arvot toimivat toiminnan tarkkarajaisempina ohjaajina. Eli voisiko ajatella, että missio on syy olemassaololle, visio se, minne tällä päädytään ja arvot sitten se, miten sinne päästään?
lokakuu 24, 2009 klo 13:33
Hyvää keskustelua ja mielenkiintoinen aihe. Kiitos myös sarjakuvasta
Tuli mieleen Blanchardin kirja “Minuuttijohtaja teilaa apinat”. Siellä oli loistava esimerkki johtajasta, jolla on arvot olivat kohdallaan, mutta tapa toteuttaa niitä väärä. Sanantarkasti en muista juttua miten se menee, mutta jotenkin näin:
“Alainen tulee apinat (asiat) olallaan esimiehen luo ja kysyy mitä näille pitäisi tehdä. Esimies tuskailee kiireisenä, mutta auttamishaluisena, ja pyytää alaista jättämään paperit hänelle, jotta voi perehtyä niihin myöhemmin. Alainen tekee niin ja samalla apinat hyppäävät esimiehen harteille. Nyt roolit muuttuvat. Alaisesta tulee esimies. Seuraavana päivänä hän pysähtyy esimiehen ovelle ja kysäisee “mites se asia etenee”. Esimies edelleen työtsunamin alla voihkaisee ‘en ennättänyt vielä, otan asian kotiin ja katson sitä viikonloppuna’. Apinat olkapäillä mässäilevät ja lihovat ja esimiehen hartiat painuvat lysyyn.
Monien yritysten ongelmat johtuvat tavallaan meidän konsulttien “konsepteista”. Toisessa päässä ovat ne, jotka ovat opettaneet yrityksen tiukan strategiansa orjiksi, jolloin tähän päivään herääminen on lähes mahdotonta. Toisessa päässä ovat ne ‘sosiaalitantta’ konsultit, jotka ovat saaneet organisaatiot tukehtumaan ongelmavyöryjen alle.
Arvot ja missio täytyy elää todeksi joka hetki ja niiden täytyy vaikuttaa jokaisessa päätöksessä ja vuorovaikutustilanteessa. Muuten apinat karkaavaat vääriin paikkoihin.
lokakuu 24, 2009 klo 13:51
Moi Cristina,
Kiitos kirjavinkistä ja kommentista!
Olen kanssasi täysin samaa mieltä, arvot ja missio tulee elää todeksi. Jos näin ei tehdä, niistä voitaisiin aivan hyvin luopua. Kenellekään ei ole hyötyä vain työhuoneen seinälle kirjoitetuista korulauseista!
lokakuu 24, 2009 klo 15:44
Hyvin kiteytetty!