Palkitseminen käy lankeemuksen edellä

Taloussanomat uutisoi nettisivuillaan seuraavasti:

Optiot toivat kateuden Nokiaan

Milloin Nokia menetti pelin Applelle ja muille haastajilleen? Heti kun ensimmäiset optiomiljoonat laukesivat, nokialaiset kertovat. Luova hulluus loppui Nokian avainhenkilöiltä, kun osa alkoi saada liikaa rahaa. Tilalle tuli kateus. Jos yhtiön uusi johto jatkaa amerikkalaista rahapalkkioiden ihannointia, samat virheet voivat toistua, pelkää entinen Nokia-johtaja.

Optiothan ovat erityisesti johdon palkitsemisessa käytetty täydentävä palkitsemismenetelmä. Niiden käyttöä on usein perusteltu agenttiteorian avulla. Tämä agentin ja päämiehen toimintaa tarkasteleva teoria on mukailtu motivaatioteoria, jossa kummankin osapuolen odotetaan pyrkivän itselleen mahdollisimman suotuisiin ratkaisuihin. Nämä ratkaisut ohjaavat osapuolten käyttäytymistä. Esimerkiksi osakkeenomistajan ja johdossa työskentelevän henkilön intressit saattavat olla toisistaan poikkeavia. Vastaavasti uuden tuotteen kehittämisprojekteissa tuotekehityksen henkilöstöllä voi olla hyvinkin eriävät intressit myynnin ja markkinoinnin kanssa. Palkitsemisella pyritään varmistamaan molempien tavoitteet yhteneviksi.

Agenttiteorian mukaiset osakkeenomistajan (P) ja työntekijän (A) risteävät näkökulmat. Klikkaa kuva suuremmaksi. (Kuvan lähde: wikipedia)

Vaikka optiot ovatkin usein vain johtajien herkkua, on Nokian tavoin olemassa myös yrityksiä, jotka jakavat optioita myös esimerkiksi suunnittelijoille. Gomez-Mejia ym. ovatkin esittäneet haasteelliseksi teknisesti orientoituneet avainhenkilöt, joilla on sellaista ydinosaamista, jonka menettäminen on uhka organisaatiolle. Heidän mukaansa tällaisten henkilöiden palkitseminen tulee kohdistua antamaan tunnustusta henkilön saavutuksille ja sitouttaa pysymään organisaatiossa.

Optioista on kiistelty lukemattomia kertoja. En kuitenkaan tiedä parempaa keinoa sitouttaa johtoa ja viestittää heille omistajien tahtotilaa.

Eikä itse optioissa usein mitään vikaa olekaan, vaan siinä mitä tapahtuu, kun optiot laukeavat.

Taloussanomien uutisoinnin mukaan optioraha jakoi nokialaiset kahteen leiriin.

– Epätasaisesti jakautuvat kannustinpalkkiot rikkoivat työyhteisön henkisen selkärangan. Jokaisen odotetaan antavan työssä kaikkensa, mutta toiset saivat siitä moninkertaisesti rahaa, kertoo entinen Nokian matkapuhelinyksikön johtoryhmän jäsen ja lakiasiainjohtaja Anne-Liisa Palmu-Joronen Taloussanomille.

Lehtijutun mukaan Ilman optioita jääneet nokialaiset katkeroituivat eivätkä enää halunneet painaa täysillä työnantajan puolesta. Vastaavasti optioiden avulla viljonääreiksi muuttuneilta puolestaan katosi raatamisen tarve, kun talous oli turvattu loppuiäksi.

Tilanne toimii hyvänä malliesimerkkinä palkitsemisen mahdottomuudesta. Edward Lawler on listannut toimivan palkitsemisjärjestelmän tavoitteiksi seuraavat:

  • Houkutella ja säilyttää osaavaa henkilökuntaa. => osittain OK.
  • Motivoida ja parantaa suorituskykyä. => OK optioiden laukeamiseen asti.
  • Kehittää tietotaitoa ja osaamisen hallintaa. => OK optioiden laukeamiseen asti.
  • Edistää yrityskulttuuria. => OK optioiden laukamiseen asti.
  • Vahvistaa ja määritellä rakennetta. => Vahvisti hyvin rakennetta, mutta oliko se toivottua?
  • Määrittää ja ennustaa palkkakustannukset. => OK.

Ihannetilanteessa osakkeenomistajien ja heille työskentelevien arvomaailmat, tavoitteet ja toimintatavat ovat yhtenevät. Tällöin palkitseminen onnistuu ilman sen monimutkaisempia palkitsemistapoja. Kun näin ei kuitenkaan usein ole, on strategisen palkitsemisen suunnitteluun ja kehittämiseen käytettävä aikaa ja energiaa uskomattoman paljon. Nokian tapaus osoittaa, että jättifirmatkaan eivät käytössä olevista resursseistaan huolimatta siinä onnistu.

About these ads

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s